Schlesvig-Holsteinin herttua Kaarle Fredrikin 3.3.1735 perustama ritarikunta. Ritarikunta on omistettu herttuan vaimon Annan muistolle.

Keisari Pietari III aikana jaettiin tämän ritarikunnan tunnusmerkkejä runsaasti Venäjällä, mutta keisarinna Katariina II ei pitänyt tästä ritarikunnasta ja jakoi tunnuksia harvakseltaan. Käskykirjeellään 5.4.1797 Paavali I nimitti tämän ritarikunnan venäläiseksi ritarikunnaksi.

Ritarikunnan tunnukset jakaantuivat kolmeen luokkaan. Ylimmissä luokissa oli koristeina timantteja. Vuonna 1815 lisättiin luokkia neljään. Neljäs luokka tuli kannettavaksi miekan kahvassa ja sen saattoi saada sodassa osoitetusta urhoollisuudesta. Myös miekan väistimeen tuli tällöin teksti "Urhoollisuudesta". Näitä kunniamiekkoja kutsutaan "Annan miekoiksi".

Vuonna 1828 poistuivat timanttikoristelut tämän ritarikunnan ylimmistä tunnuksista, mutta lisäyksenä voitiin ylemmät luokat varustaa keisarillisella kruunulla. Kruunutunnuksen jako lopetettiin vuonna 1874. Merkki voitiin lisäksi myöntää sotilashenkilölle sota-ansioista miekoin varustettuna, kuten monet muutkin venäläisten ritarikuntien tunnukset. Ylimpään eli I luokkaan kuului lisänä hopeasta valmistettu rintatähti, jossa oli ritarikunnan tunnuslauseen sanat: Amantibus, Justitiam, Pietatem, Fidem.

Merkkiä kannettiin leveässä, punaisessa, keltareunuksisessa, vasemman olkapään yli kulkevassa nauhassa.

Annan ritarikuntaan kuuluvaksi on laskettava myös ns. Annan mitali, jota jaettiin miehistölle ja alipäällystölle pitkäaikaisesta, ylimääräisestä ja nuhteettomasta palveluksesta (vähintään kymmenen vuotta). Mitali oli pienehkö hopeaympyrä,varustettuna kruunulla ja Annan ristillä.

Annan mitali

Historiaa, henkilöhistoriaa, myyntipörssi, extra, miekat, ritarikunnat   

(tällä sivulla myös taustaääni, joten sivun latautuminen voi viedä hetken)