KEISARILLINEN SUOMEN SENAATTI

Suomen sodan seurauksena (1809-1809)  Suomi irrotettiin Ruotsista ja liitettiin Venäjään suuriruhtinaskuntana. Vuonna 1809 Suomi sai oman keskushallinnon. Silloin perustettiin myös valtioneuvoston edeltäjä, hallituskonselji. Vuonna  1816 nimi muutettiin muotoon  keisarillinen Suomen senaatti. Senaatin tehtävänä oli maan yleisen hallinnon hoito. Senaatissa  oli talous- ja oikeusosastot. Puheenjohtajana toimi molemmissa osastoissa virkansa puolesta Suomen kenraalikuvernööri. Osastoille nimitettiin varapuheenjohtajat vuonna 1822. Siihen saakka kenraalikuvernöörin poissa ollessa osastossa puhetta oli johtanut virkaiältä vanhin senaatin jäsen.

Talousosastossa oli toimituskuntia, joiden päällikköinä olivat senaatin jäsenet. Vuodesta 1858 Senaatin jäsenten viralliseksi arvonimeksi, virkanimikkeeksi, tuli senaattori. Toimituskuntien määrä vaihteli viidestä yhdeksään. Osa talousosaston senaattoreista oli ilman omaa toimituskuntaa, salkuttomina senaattoreina. Oikeusosastossa ei ollut toimituskuntia. Talousosasto huolehti siviilihallinnosta ja julkisesta taloudesta, oikeusosasto oikeudenkäytöstä. Ylimpänä laillisuuden valvojana maassa toimi prokuraattori. Senaatin jäseneksi voitiin nimittää vain Suomen kansalainen.

Sortokausien aikana, venäläisten tahtoessa nimittää suorastaan venäläisiä (pelkkä venäläismielisyys tai suomalaisen puolueen jäsenyys ei enää riittänyt), tämä oli kiusallinen perustuslaillinen rajaus. Ratkaisuksi löytyi nimittää Venäjällä pitkään oleskelleita, täysin venäläistyneitä Suomen kansalaisia, etenkin Venäjän upseereita, senaattoreiksi. Näin valikoitui jäseniä mm niin kutsuttuun amiraalisenaattiin. Senaatin johtoon nousi Suomeen muuttaneen venäläisen poika, kenraali Vladimir Markov, joka oli syntyperäinen Suomen kansalainen.

 

Senaattoreista tuli ministereitä

15. marraskuuta 1917 Eduskunta julistautui korkeimman valtiovallan haltijaksi. Sisällissodan aikana 29. tammikuuta - 3. toukokuuta 1918 Senaatti toimi Vaasassa. Vuoden 1918 lopussa Senaatin nimi muutettiin valtioneuvostoksi ja toimituskunnat ministeriöiksi. Talousosaston varapuheenjohtajasta tuli pääministeri, ja muista senaattoreista ministereitä. Senaatin kanslia muutettiin valtioneuvoston kansliaksi ja prokuraattori oikeuskansleriksi. Senaatin oikeusosastosta muodostettiin korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Valtioneuvostolla tarkoitetaan toisaalta pääministerin ja ministerien muodostamaa yleistä hallintovaltaa käyttävää toimielintä, ja toisaalta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Valtioneuvostoon lasketaan kuuluvaksi myös oikeuskansleri omine virastoineen.

 

 

 

 

 

 

Talousosaston varapuheenjohtajat:Suomen Keisarillisen Senaatin paperisinetin painolevy

 

 

STRANDMAN Alexander Maximilian (erään senaatin jäsenen elämäntarina)

 

esivalta ei turhaan miekkaa kanna

Paluu