Keisarillinen Suomen kadettikoulu


 

Upseerien koulutus on alkanut Suomessa jo Ruotsi-Suomen ajoilta. Eversti Yrjö Maunu Sprengtporten aloitti koulutuksen omalla kustannuksellaan ja suunnitteli koulun oppiaineita aina vuoteen 1779 asti. Sprengtportenin aloitteen pohjalta perustettiinkin Haapaniemen sotakoulu 1.8.1780 Kuopiossa. Seuraavana vuotena koulu sijoitettiin Rantasalmelle Haapaniemen pitäjään. Koulun virallinen nimi oli Haapaniemen Kadettikoulu (1791 - 1808). Koulun toiminta keskeytyi Suomen Sotaan (1808-1809). Vuosina 1812 - 1819 koulu toimi nimellä Haapamiemen Kenttämittauskoulu. Aluksi koulutettiin kartoittajia, mutta vuodesta 1816 jälleen upseereita. Vuonna 1818 koulun rakennukset paloivat, jolloin toiminta oli ajettava alas.

Haapaniemen Kadettikoulun oppilaat kunnostautuivat Suomen sodassa vakuuttavalla tavalla osoittaen huomattavaa urheutta ja johtamistaitoa. Siviiliin siirtyneistä haapaniemeläisistä löytyy maaherroja, senaattoreita ja valtioneuvoksia. Kenraaleita entisistä haapaniemeläisistä tuli sekä Venäjän että Ruotsin armeijoihin.

Kadettien palvelusasusta

 

Haminan kadettikoulu 1819 - 1903
 

Keisarillisella käskyllä 26.6.1819 määrättiin Topografiakoulu siirrettäväksi Haminaan. Nimeksi oli tuleva Suomen Kadettikoulu ja koulun johtajaksi määrättiin eversti Peter Georg Thesleff.

Mahdollisuus palvella Venäjän asevoimissa tarjosi keinon paremmalle toimeentulolle ja etuoikeuksille säätyläisille. Suomen johtava luokka uskoi maan hyötyneen Venäjän liitoksesta, koska Suomi oli saanut itselleen poliittisen aseman. Yhteistyö ja ilmapiiri Suomen ja Venäjän välillä edesauttoi koulun kehittymistä ja suomalaisten piirteiden vaalimista venäläisessä sotilasopetuslaitoksessa.

Opetus tapahtui aluksi venäjäksi, myöhemmin ruotsiksi. Olosuhteet olivat ankeat, ja kuri oli kova. Koulun johtajina toimivat 1843-1863 Haapaniemessä sotilasuransa aloittaneet kenraalit Munck, von Blom ja Martinau.

Venäjän vallan aikana opintonsa aloittaneista 1611 kadetista 960 sai lopputodistuksen. Heistä 181 saavutti kenraalin arvon, ja 153 yleni everstiksi. Myös siviilipuolella menestys oli samaa luokkaa; koulun käyneistä löytyy ministerivaltiosihteereitä, kenraalikuveröörin apulaisia, senaattoreita ja kuvernöörejä. Muutamat menestyivät taiteissa ja tieteissä.

Kadettikoulun jetoni, hopeaa, kultaa, emalia. Leijona keisarillisella kruunulla.   Jetonin tausta. Kadettikoulun olkapoletti, nimikirjaimet ja oppivuodet. Kadettikoulun jetoni

Kadetin pääsyvaatimukset ja opiskeltavat aineet

Kouluun tultiin yleensä 9-10-vuoden ikäisenä. Oppilaiksi otettiin vuodessa noin 40 suomalaissivistyneistön lasta. Koulussa oli valmistava luokka ja neljä yleistä luokkaa. Yleisillä luokilla opetettiin yleissivistäviä aineita sekä kieliä. Käytyään nämä luokat kadetti pääsi halutessaan ilman pääsykokeita yliopistoon. Osa yleisen luokan käyneistä suorittikin leipätyönsä virkamiehinä. Kolmella teoriapainotteisella erikoisluokalla opetettiin sotilastaidot. Koulun päätteeksi suoritettiin tutkinnot taktiikasta, sotahistoriasta, tykistöopista, linnoitusopista, sotalaitosopista, sotalaeista, ohjesäännöistä ja venäjän kielestä.

Kadettikoulun päärakennus on valmistunut vuonna 1898 arkkitehti Jac. Ahrenbergin mukaan.

 

Suomen Kadettikoulun lakkauttaminen vuonna 1903

Erinäisten koulun toimintaa vaikeuttaneiden määräysten ja sortokausien johdosta opiskelemaan pyrkijöiden määrä romahti vuonna 1903. Silloin kadettikoulun johtaja, kenraalimajuri Oscar Enckell, ehdotti koulun lakkauttamista ja anoi eroa armeijasta. Molempiin pyyntöihin suostuttiin, ja Suomen Kadettikoulun viimeinen päiväkäsky allekirjoitettiin 19.1.1905.

Mutta perinne jatkui. Entiset kadetit perustivat vuonna 1908 Suomen Kadettiklubin, joka siirsi Suomen Kadettikoulun henkisen perinnön tulevalle itsenäisen Suomen Kadettikoululle. Osa haminalaisista jatkoi uraansa itsenäisen Suomen armeijassa.

 

 

Signalisti (Hugo Backmansson)   Signaalitorvi

 

Sulje ikkuna