Blåfield - sotilassuku

Suomen vanhimpia aatelissukuja, jonka ensimmäinen tunnettu jäsen Jöns Pentinpoika oli Manskun tuomarina vuonna 1437 ja maaoikeuden jäsenenä vuonna 1442. Hänen poikansa Pentti Jönsinpoika (Bengt Jönsson), sai marraskuun 12 pnä 1476 valtionhoitaja Sten Sturelta aateliskirjeen, missä rälssivapauden ohessa -ensimmäisiä kertoja Suomessa- annettiin myös perittävä vaakuna, jonka muoto ja värit kirjeessä tarkoin kuvattiin. Pentti Jönsinpojan kirjeessä "sinisellä pohjalla leijonanpää kieli ulkona ja kaksi lippua kypärässä ja vesilehti kummassakin lipussa". Vuonna 1638 suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin.

Suvun jäsenet olivat Ruotsin-vallan aikana pääasiallisesti sotilaita. Omistettuaan maatiloja alkuaan etupäässä Lounais-Suomessa suku joutui suurelta osalta Hämeeseen, kun luutnantti Henrik Blåfild meni naimisiin Sääksmäen Judikkalan herran tyttären, vasta 13-vuotiaan Eeva Katariina von Birckholtzin kanssa ja näiden neljätoista lasta sai kukin osansa von Birckholtz-suvun suuresta maaomaisuudesta. Sen jälkeen oli Blåfieldeilla lähes parin vuosisadan ajan kartanoita erityisesti Vanajaveden molemmin puolin olevissa pitäjissä: Sääksmäellä, Akaassa, Hattulassa, Hauholla jne.

Suomen tultua Ruotsista erotetuksi on Blåfield-suku toiminut paitsi sotilasuralla -suurelta osalta Venäjän joukoissa, edeten aina eversteiksi ja kenraaleiksi saakka- myös siviiliviroissa sekä oikeuslaitoksen alalla. Lakimiehistä mainittakoon Valfrid August Vilhelm Blåfield (s. 26.8.1866 Pälkäneen Myttäälässä), joka 1904 tuli oikeusosaston protokollasihteeriksi, oli kaksilla viimeisillä säätyvaltiopäivillä pappissäädyn sihteerinä, eduskunnan uudistuskomitean sihteerinä 1905-06 ja oppivelvollisuuskomitean jäsenenä 1906-07, hoiti kesällä 1907 Mikkelin lääninkuvernöörinvirkaa nimitettiin 1908 Hauhon tuomiokunnan tuomariksi, 1917 senaattoriksi oikeusosastoon.

BLÅFIELD BERNDT FREDRIK
 (Otto Reinhold Blåfieldin poika)

 S. 9.9.1782; Ylioppilaaksi Turussa 8.3.1798. Hämeenlinnan rykmentin kersantti 28.6.1802. Adlercreutzin rykmentin ensimmäinen adjutantti 4.6.1804. Armeijan luutnantti. 4.5.1810. Eronnut kapteenina Ruotsin palveluksesta samana vuonna.
Ensimmäisen suomalaisen jalkaväkirykmentin kapteeni 10.10.1812. Toisen suomalaisen jalkaväkirykmentin kapteenina 1819. Majuri 11.8.1825. Kuudennen suomalaisen tarkk'ampuja-pataljoonan majuri 1827. Eronnut everstiluutnanttina 22.2.1831. K. 2.11.1835 Hämeenlinnassa.

Berndt Fredrikillä oli kolme poikaa, jotka kaikki olivat sotilaita:  

Viktor Fredrik; s.1.1.1823. Palveli vänrikkinä ja aliluutnanttina Suomalaisessa pataljoonassa.

Mauritz Ferdinand; s.3.4.1825. Merikadettina Pietarissa ja Venäjän merivoimien luutnantti 18.12.1850.

Carl Ivar; s.29.7.1820. Nischegorodskan jalkaväkirykmentin vänrikki 18.2.1841. Jeletskan jalkaväkirykmentin aliluutnantti 5.9.1943, luutnantti 13.6.1845. Kuudennen tarkk'apuja-pataljoonan esikuntakapteeni 31.7.1848. Pyhän Stanislauksen III-luokan kunniamerkki 5.11.1857. Moskovan jalkaväki-rykmentin majuri 7.5.1860 ja siirretty 27.9.1863 Frans Carlin grenadier-rykmenttiin. Everstiluutnantti ja pyhän Stanislauksen II-luokan kunniamerkki miekoin 12.3.1864. Eversti sekä pyhän Stanislauksen II-luokan kunniamerkki Keisarillisella kruunulla helmikuussa 1870.

BLÅFIELD ROBERT GUSTAF IVAR

S. 23.3.1829. Kadettina Haminassa. Semenoffska-kaartinrykmentin vänrikki 25.6.1848. Aliluutnantti 18.12.1849. Luutnantti 11.4.1852 ja esikuntakapteeni 3.9.1854. Pyhän Stanislauksen III-luokan kunniamerkki 7.9.1856. Kapteeniksi 11.9.1858. Kuudennen reservi-tarkk´ampujapataljoonan everstiluutnantti 12.6.1861 ja saman pataljoonan päällikkö 10.3.1863. Eversti 30.3.1863. Savonlinnan jalkaväkirykmentin komentaja 25.7.1863. Pyhän Annan II-luokan kunniamerkki 17.12.1866 ja Pyhän Wladimirin IV-luokan kunniamerkki 18.12.1868. Pyhän Annan II-luokan kunniamerkki keisarillisella kruunulla 11.9.1870. Pyhän Wladimirin III-luokan ritari 11.9.1871. Kenraalimajuri ja 15:nnen jalkaväkidivisioonan 2. prikaatin päällikkö 11.9.1873. 24:nen jalkaväkidivisioonan 2. prikaatin päällikkö 21.10.1873 alkaen. Pyhän Stanislauksen I-luokan ritari 7.9.1876. Kolmannen tarkk´ampujaprikaatin päällikkö 1877. 9. jalkaväkidivisioonan vt. päällikkö 1881. Merkitty 9. tarkk´ampujapataljoonan kirjoihin kenraaliluutnanttina ja edellä mainitun divisioonan päälliköksi vuonna 1883. Eronnut palveluksesta vuonna 1884. Vaasan läänin sotakomissaari 1886. Osallistui Suomen rannikon puolustukseen  1854-55 ja Turkin sotaan 1877-78, joista ansioista myönnetty Pyhän Annan I-luokan ja Wladimirin II-luokan kunniamerkit miekoin.

BLÅFIELD LEONID
(Carl Ivar Blåfieldin poika)

S. 4.10.1870. St Michelon pataljoonan luutnanttina Suomessa ja palveli myöhemmin Venäjän eri rykmenteissä. Otti everstinä osaa Venäjä-Japani sotaan sekä Ensimmäiseen Maailmansotaan. Toimi sen jälkeen puolustuslaitoksen ampumatarvikevaraston päällikkönä Ilmajoella.

SUOMEN KADETTIKOULUN KÄYNEET
(myöhempi sotilasarvo)

Blåfield, Adolf Richard Wilhelm (luutnantti)
Blåfield, Ivar Erik (everstiluutnantti)
Blåfield, Ivar Julius Hjalmar (everstiluutnantti)
Blåfield, Ivar Robert Mortimer (majuri)
Blåfield, Karl Gustaf Wilhelm (everstiluutnantti)
Blåfield, Robert Eugén (luutnantti ja komendantti)
Blåfield, Robert Gustaf Ivar (kenraaliluutnantti)
Blåfield, Woldemar (luutnantti)

© www.eskoff.net